Ruskeaa ja petroolia

Uusi ystävä muutti uuteen kotiin ja kutsui käymään, joten tottakai halusin viedä jonkin tuliaisen hänelle. Kysyessäni lempiväriä hän vastasi Petroolinsininen ja murretut maanläheiset värit - ruskeaa, vihreää, punertavaa. Siispä kaivelemaan kangasvarastoja.

Lähinnä petroolinsininen oli tuo kiiltävä keinokuituinen satiini-tms., mikä ratkaisi, ettei kannattanut ryhtyä tekemään pannulappua! Ainoa toinen jotenkuten oikeanvärinen oli pieni pala puuvillakangasta, ja toisen ystävättären mummon verhojen / 1890-puvun jäänteet osuivat myös aika lähelle. Mitä niiden kaveriksi? Päädyin ruskeaan, ja tilkkulaatikot tarkistettuani muistin, että jossainhan minulla pitäisi olla enemmänkin ruskeaa samettia... Kyllä vain, itseasiassa useampaakin eri sävyä, jota olin hamstrannut aikoinaan keskiaikaisten pussien materiaaliksi. Muut palat ovat sekalaisia puuvilla- ja pellavakankaita.

Minulla ei ollut valmista sisätyynyä, mutta olin ottanut eräästä vanhasta isosta tyynystä täytettä jo muihinkin juttuihin, joten kunhan ompelisin sille tyynypussin, se kelpaisi mainiosti tähän, koska eihän tämän tarvitsisi olla mikään ergonomisesti niskaa tukeva nukkumistyyny. Etsinessäni sisätyynyn pussiksi kangasta törmäsin isohkoon palaseen sinikirjavaa lakanakangasta. Mietittyäni hetken laitoin sen takaisin kaappiin, sillä se oli jämäpala erään tämän ystävän kannalta hyvin epämieluisan ihmisen lakanasta, enkä halunnut ottaa riskiä, että avatessaan tämän tyynyn ystäväni tunnistaisi ikävästä menneisyydestä muistuttavan kankaan! Onneksi minulla on äidin antamia vanhoja hiduksi kuluneita lakanoita, joita käytän juuri tällaisiiin.

Ystäväni tuntui tykkäävän tyynystä kovasti ja se sopikin hänen harmaanruskehtavalle sohvalleen varsin hyvin :-)