Ruskeaa ja petroolia

Uusi ystävä muutti uuteen kotiin ja kutsui käymään, joten tottakai halusin viedä jonkin tuliaisen hänelle. Kysyessäni lempiväriä hän vastasi Petroolinsininen ja murretut maanläheiset värit - ruskeaa, vihreää, punertavaa. Siispä kaivelemaan kangasvarastoja.

Lähinnä petroolinsininen oli tuo kiiltävä keinokuituinen satiini-tms., mikä ratkaisi, ettei kannattanut ryhtyä tekemään pannulappua! Ainoa toinen jotenkuten oikeanvärinen oli pieni pala puuvillakangasta, ja toisen ystävättären mummon verhojen / 1890-puvun jäänteet osuivat myös aika lähelle. Mitä niiden kaveriksi? Päädyin ruskeaan, ja tilkkulaatikot tarkistettuani muistin, että jossainhan minulla pitäisi olla enemmänkin ruskeaa samettia... Kyllä vain, itseasiassa useampaakin eri sävyä, jota olin hamstrannut aikoinaan keskiaikaisten pussien materiaaliksi. Muut palat ovat sekalaisia puuvilla- ja pellavakankaita.

Minulla ei ollut valmista sisätyynyä, mutta olin ottanut eräästä vanhasta isosta tyynystä täytettä jo muihinkin juttuihin, joten kunhan ompelisin sille tyynypussin, se kelpaisi mainiosti tähän, koska eihän tämän tarvitsisi olla mikään ergonomisesti niskaa tukeva nukkumistyyny. Etsinessäni sisätyynyn pussiksi kangasta törmäsin isohkoon palaseen sinikirjavaa lakanakangasta. Mietittyäni hetken laitoin sen takaisin kaappiin, sillä se oli jämäpala erään tämän ystävän kannalta hyvin epämieluisan ihmisen lakanasta, enkä halunnut ottaa riskiä, että avatessaan tämän tyynyn ystäväni tunnistaisi ikävästä menneisyydestä muistuttavan kankaan! Onneksi minulla on äidin antamia vanhoja hiduksi kuluneita lakanoita, joita käytän juuri tällaisiiin.

Ystäväni tuntui tykkäävän tyynystä kovasti ja se sopikin hänen harmaanruskehtavalle sohvalleen varsin hyvin :-)

Tuparilahjatyyny

Hyvä kaverini oli valmistunut koulusta, muuttanut uuteen kotiin ja täyttänyt vuosia, ja kun en tiennyt mitä hän varsinaisesti haluaisi lahjaksi, tein sitä mitä aina, eli ompelin jotain. Hän oli kertonut sisustuksen väreiksi valkean ja harmaan, joten kaivoin sitten sen väriset tilkut esiin ja kyhäsin tyynynpäällisen. Mukana on taas hääpukuni pitsiä, valkeita pellavanpaloja, tyrnyyri-alushameen reunapitsin jämät, kolmea erilaista larppivaatteisiin hankittua samettia ja plyysiä, ammoisen Tolkien-seura-näytelmän Manwën puvun kaulusta, pala vanhojen puhkipalvelleiden R-collectionin verkkareitani, ja sekalaisia muita tilkkuja (kehtaanko mainita, että yksi pala oli vanhoista rintsikoista?)

En taaskaan tiedä, tykkäsikö saaja tyynystä yhtään, mutta minun mielestäni siitä tuli hieno ja olin siitä ylpeä :-)

Keltainen tilkkutyyny

Tarvitsin makuuhuoneeseen vielä keltaisen pikkutyynyn. Minulla oli kyllä päällisiä nukkumistyynyihin, mutta vain yksi tylsä yksivärinen keltainen koristetyynyn päällinen, joten jotain piti tehdä.

No, tuo oikean reunan kaistale on samaa kuin huoneen verhot (jotka ostin ja ompelin joskus vuoden 2000 tienoilla), muut ovat tilkkulaatikosta. Mukana on mm. bestiksen lapselle tehdyn keskiaikamekon kangasta ja silkkiä lukiosta asti ystäväni olleen kaasoni omasta hääpuvusta, joka oli sittemmin värjätty ja lyhennetty, ja minä sain jämäpalat. Siitä muuten taitaa olla kuusitoista vuotta! :-o Nuo kullankeltaisemmat palat saattavat hyvinkin olla jämiä Meshirla Shar -peliä varten tehdyistä lipuista (nekin 16 vuotta sitten) ja vasemman reunan kiiltävä trikoopala on jäänteitä tätini joskus lapsuudessani vaatetehtaalta hakemista tilkuista, joista äitini kutoi mattoja. Eli hiukan vajaa 30 vuotta sitten... Loput palat ovat joko tilkkutöitä varten ostamistani tai ex-miehen kummitädiltä saaduista kangaspaloista :-)

Vasemman reunan palaset eivät noudata ruudukkoa ihan siitä syystä, että halusin käyttää palat vaikkeivät ne olleet tarpeeksi isoja, että niistä olisi saanut ruutujen kokoisia paloja. Mutta mitä väliä ;-)

Tilkkusohvatyyny

 Hankin varmaan kuukausi sitten uudet verhot, joilla huoneen saisi pimeäksi nukkumista varten. Koska en osannut päättää, kumpaa kangasta ostaisin, toinen verho on kukallinen ja toinen viininpunainen. Huoneen tekstiilit ovat kuitenkin enemmän kirkkaan- ja syvänpunaisia, joten ne eivät sopineet verhoihin. Mattoa en voi uusia, mutta tyynyjä ainakin, joten kaivoin kaapeista kaikki vaaleat koristetyynynpäälliset. Halusin kuitenkin jotain, mikä toistaisi verhojen väriä, ja kun verhojen alareunoista jäi kaistaleita, niistäpä sitten tyynynpäällinen.

Suuri ruusukuvioinen kangas on verhokangasta, mutta halusin taas kaivella tilkkulaatikoista kaikkea sopivaa, ja toisaalta, paljon mitään kangasta ei ole niiin paljoa, että siitä saisi edes puolikasta tyynyliinaa... joten nyt noissa on sitä toisen verhon viininpunaista, exälle tehdyn tuolinpäällisen punaista, ammoisen iltapuvun punaista, 1890-puvun punaista sekä siitä jäänyttä pitsiä, aiempien kesäverhojen vaaleaa pellavaa, vuosia ja vuosia sitten nimenomaan tyynyn sulkimiksi ostetut vaaleanpunaiset napit, hääpukuni valkeaa silkkiä ja pitsiä, kukallisen kesähameen vuoriksi hankittua batistia, toisen 1890-puvun vaaleaa satiinia, itse pinkiksi värjättyä lakanakangasta, barbinvaatteisiin hankittua vaaleanpunaista satiinia, juuri valmistuneen hameen vaaleanpunaista puuvillakangasta, ammoin näytelmään Manwelle tehdyn puvun kauluksen valkeaa satiinia, vanhoista rintsikoista irrotettua pitsiä sekä monia ystäviltä saatuja ja kaupasta ostettuja tilkkuja.

Ai minenniin säilyttelen ties mitä kangassilppua....?

Tilkkutyyny

Tämä on lattiatyyny, jonka tein aika monta vuotta sitten mutta josta pidän edelleen hyvin paljon ja jonka siksi halusin tuoda mukanani, kun huusholli viime vuonna laitettiin puoliksi. Ruuduissa olevat kuviot on applikoitu, kankaat ovat sekalaisia lakanakankaan ja huonekalukankaiden palasia. Tyyny koko on kai suunnilleen 80x80cm.