Tekstiilejä tarpeesen

Koska täkki on liian paksu, pussilakanan sisällä on ollut pitkään iso villahuopa. Se on kuitenkin aika ohut ja väärän kokoinen pussilakanan sisälle, joten se ei tahdo pysyä paikoillaan. Kun bongasin kaupassa tällaisia tiiviitä huopia, ostin kaksi ja yhdistin ne yhdeksi leveäksi peitoksi. Huopa olisi ollut liian paksua ompelukoneelle, ja ompeleminen tuollaisen kangasmäärän keskelle olisi ollut koneella ihan toivotonta, joten tikkasin huovat toisiinsa käsin.

Kaksi yhdenhengen huopaa on kuitenkin yhdessä leveämpi kuin tuplapussilakana, joten jouduin kääntämään sivureunoja hiukan sisään. Ruudut auttoivat huomattavasti käänteen pitämisessä oikealla paikalla, koska reuna on venynyt pidemmäksi kuin sisäosat, joten sauma olisi alkanut pian kiertää.

Aamuaurinko paistaa keittiössä silmiin, joten verho piti keksiä jostain. Varastosta löytyi kelvollinen kankaanpala, mutta kiskossa ei ollut enää nipsuja - mihin lie edellinen asukas nyysinyt ne, ja jo aiemmin olimme todenneet, ettei sellaisia saa enää kaupasta - joten ripustamiseen piti keksiä jokin muu keino.

Ompelin yläreunaan napeilla (mummon varastoista) kiinnittyviä lenkkejä, jotka saattoi ripustaa kiskoon. Ei toimivin vaihtoehto, mutta paremman puutteessa riittää. :-)