Custom-pöytäliina

Ex oli hankkinut isomman pöydän pelaamista varten, mutta ei löytänyt kaupasta riittävän kokoista pöytäliinaa sille, joten hän kääntyi minun puoleeni. Otettiin mitat mutta hän jätti kankaiden valitsemisen minulle, toivoen vain samaa beigeä ja punaista, jota huoneen verhoissa ja matoissa on. Tiesin, ettei hän pidä kukkakuvioista, joten päädyin tällaiseen. Keskiosa on koottu kahdesta palasta, reunat ovat sitten yhden pituuden suikaleet. Materiaali on ihan tavallista puuvillaista sisustuskangasta - vähän paksumpaa kuin lakana - joten saa nähdä miten silittämistä inhoava exäni pärjää liinan kanssa... ;-)

Lahjasukat

Olen aika mielikuvitukseton joululahjojen suhteen, joten mies sai lahjaksi sukat. Aloitin ne junassa matkalla joululomalle (ja neuloin ensimmäiset viisi senttiä varmaan kolmesti uudelleen) ja lopetin uuden vuoden pyhinä. Lankalaatikkoa kaivellessa parhaalta yhdistelmältä vaikutti kolme vajaata kerää erilaisia sinisiä, osittain myös siksi, etten kovin helposti helposti tule käyttäneeksi tai tehneeksi itselleni juttuja sinisestä. Vaalein sininen oli jämä eräistä toisista lahjasukista, keskimmäisen ja tummansinisen olin kai hankkinut nauhoja varten.

Joskus kauan sitten lukioaikaan neuloin itselleni kaksikin sukkaparia, joissa toinen sukka oli päinvastaisen värinen kuin toinen, koska tykkäsin ideasta tosi paljon. Joten kun sukat täytyi neuloa tasaisesti kolmesta väristä, kun mikäään niistä ei olisi riittänyt yksinään eikä oikein kaksinkaan, täytyi tehdä kirjoneule, ja tasaista samanlaista vastustava mieleni päätyi taas tuohon ideaan :-) Näistä sukista päinvastaisuutta ei ihan helposti huomaa, mutta oikeasti ne ovat täsmälleen, siis kuvioidenkin puolesta, toistensa peilikuvat - toisessa pohjaväri on tummansininen, toisessa keskisininen. Kantapäät ovat molemmissa tummansiniset, koska se kerä oli vähiten vajaa.

Kirjoneulesukat ovat kyllä hiukan kyseenalainen konsepti siinä, että toisaalta lankajuoksut estävät sukkia venymästä kovin paljoa mutta toisaalta lankajuoksuja ei voi jättää kovin löysiksi, jotteivat ne tartu pukiessa varpaisiin. Tämä oli siksi ensimmäinen kerta, kun piti opetella, mihin pitkät lankajuoksut laittaisi, jotteivät ne roikkuisi löysinä lenkkeinä nurjalla.

Lahjan saaja on jopa kiltisti käyttänyt sukkiaan :-)

Oma kesämekko

Leikkasin tämän mekon viime kesänä muistaakseni tehtyäni ystävälle sini-turkoosin mekon ja ajateltuani, että malli on kiva ja helppo ja että itsekin tarvitsisin jotain sen kaltaista. Ajattelin ensin jotain kukkakuvioista kangasta, kuten käsityölehden samantapaisen mekon ohjeessa, mutta löydettyäni Eurokankaasta tätä reilun kaupan puuvillaaa, joka oli sopivan tukevaa ja oikean väristä, päätös oli melko helppo :-) Mutta leikatut palat jäivät työpöydälle odottamaan.

Kesäloman alettua tänä kesänä mekko oli yksi "pitäisi tehdä" -listan kohdista, eikä siihen sitten lopulta kauaa mennytkään, kun malli tosiaan on simppeli. Yläosa on vuorattu punaisella lakanakankaalla, joka toimii pääntien ja kädenteiden muotokaitaleena helpottaen reunojen huolittelua. Simppeli mekko tuntui kuitenkin kaipaavan jotain koristetta, joten pengoin varastojani ja löysin mielestäni tosi hyvin sopivan nauhan :-) Lachesis saattaa tunnistaa sen - nauhaa oli näet kaksi pätkää, jotka hän oli purkanut jostain muualta ja antoi minulle vuosia ja vuosia sitten :-) Kannattaa näköjään säilyttää tällaisia, sillä pätkät olivat vielä juuri sopivan mittaisiakin tähän projektiin! :-P

Lämmin liivi

Tämäkin on venynyt pitkään ja valmistui vähän myöhään siihen nähden, että olisin tarvinnut tätä talvella, mutta onpahan valmiina ensi talvea varten!

Harmaa pehmoinen tekoturkis on lojunut kaapissani ikuisuuden - ostin sitä joskus 90-luvulla tehdäkseni stoolan hopeanvärisen iltapuvunhameen kaveriksi, mutta loppu jäi käyttämättä. Olen monesti katsellut sitä, että tuosta pitäisi tehdä jokin lämmin vaate, sillä turkis on melkein silkkimäisen sileää ja pehmeää, minkä takia pidän siitä kovasti.

Tänä talvena kaipasin monesti töihin lämmintä vaatetta ylävartalolle, ja ostin toki siihen tarkoitukseen parikin villapaitaa ja sain ystävättäreltä kauniin boleron, mutta myös tekoturkis oli mielessäni. Siitä tekemäni stoola oli kuitenkin opettanut, ettei turkis tunnu yhtään lämpimältä, jos sen vuoraa kalsealta tuntuvalla kankaalla - stoolan vuorisilkkivuori tuntui hävittävän kaiken lämmön, mitä turkis olisi saattanut tarjota. Joten kun ryhdyin suunnittelemaan liiviä, vuorin lämpimyys oli ehdottoman tärkeää. Valitsin kaapin perältä mustaa villasekoitetta, jota olin aikoinaan hankkinut myytävää viittaa varten mutta joka oli jäänyt sitten käyttämättä.

Lyhensin käsityölehden kaavaa ulottumaan vain vyötärölle asti, sillä minulla on monesti työhousujen alla farkut, niin että lantio ei kaipaa yhtään lisää tavaraa ympärilleen. Takamukseni on kuitenkin sen verran leveä, että piirsin alaosan kokoa isommaksi kuin yläosan. Valmiihkoa vaatetta sovittaessa kävi kuitenkin ilmi, että se on vyötäröltä aivan liian suuri, joten sivusaumoista ja taka-muotolaskoksista lähti sitten hyvinkin viisitoista senttiä sisään.

Ohjeessa käytetty ompelujärjestys oli aika mielenkiintoinen ja kätevä: laskokset ja pystyleikkaussaumat sekä vuorista että päällisestä, olkasaumat kiinni sekä päällisestä että vuorista, vetoketju paikoilleen, vuori ja päällinen oikeat puolet vastakkain ja pääntie, etureunat, helmat ja kädentiet kiinni = sivusaumat jäävät auki. Sitten koko homma käännetään olkapäiden läpi ja samasta sivusauma-aukosta. Sen jälkeen ommellaan päällisen sivusaumat ja suljetaan vuorin sivusaumat käsin. Kaikki reunat tulevat siististi huolitelluiksi, mutta kappaleiden täytyy olla täsmälleen oikean kokoisia, sillä esim. kappaleiden pituuksia ei voi tasata helmassa lopuksi, kuten monesti ainakin minulla on tapana tehdä...

Tekoturkis ja villasekoite tuottavat paksut saumat, mutta ehkä sen kanssa elää... Mutta se polyn ja karvan määrä, mitä tekoturkista leikatessa tulee...! Hattsshuhh!

Unikaveri

Tämmöinen ketku sitten muutti luokseni. ;-)

Itseasiassa tämä ehti odottaa kaapin perukoilla puolitekoisena hyvinkin toista vuotta ennen kuin sain potkittua itseni tekemään sen valmiiksi. Sain kaavat aikoinaan ystävältäni ihastuttuani hänen pehmolelukurssilla tekemäänsä ketkuun, ja aioin tehdä sellaisen kaveriksi silloisen mieheni pehmoleopardille, mutta puoleenväliin päästyäni projekti jäi kesken. Muutin sittemmin asumaan yksin, ja viime syksynä tein Ketkun valmiiksi saadakseni itselleni unikaverin... :-/

Päällys on villasekoitteita, täytteeksi laitoin vanhojen littaantuneiden tyynyjen vanua ja silmät ostin Hobby Pointista.

Viitta oppaalle

Ystäväni ystävä kaipasi keskiaikaistyylisen mekkonsa lämmikkeeksi päällysvaatetta toimiessaan oppaana aiheeseen liittyvillä kierroksilla ulkomuseossa (mikäli oikein ymmärsin). Ystäväni antoi hänelle minun osoitteeni, ja lyhyehkön sähköpostineuvottelun jälkeen tein hänelle kuvassa näkyvän viitan ja hartiahupun.

Vitta on ohuehkoa mutta tiivistä ja sileää villasekoitetta ja malliltaan puoliympyrä, jota on hiukan viistottu olkapäiltä, jotta se pysyisi paremmin hartioilla. Kaulalla on solmimisnauhat. Huppu taas on huppukappaleen kaulalle liitetty rengasmainen kappale - ruskeaa pellavaa, joka on vuoritettu ohuella vaaleankeltaisella pellavalla, kiinnitetty kaulalla koristehakasilla ja koristeltu reunaa kiertävällä yksinkertaisella pujottelulla kahteen tikkipistojonoon.

Avainnauha

Entinen avainnauhani Aarikan ketun toinen korva oli irronnut ja kadonnut jo aikaa sitten ja hätäavaussysteemin rikkoonnuttua nyöri oli pitänyt solmia, joten se oli melkein liian lyhyt pään yli pujotettavaksi. Ja edellisestä lautanauhasta oli jo sen verran aikaa, että muistiinpalauttaminen tulisi ihan tarpeeseen, joten päätin tehdä uuden avainnauhan lautanauhasta.

Pidän tästä jostain päin nettiä poimimastani mallista, sillä se on selkeän ja kivan näköinen vaikka onkin simppeli. Tein samalla mallilla joku vuosi sitten avaimenperän / kulkukorttilätkän suojuksen silloiselle miehelleni, ja hän tykkää siitä edelleen - hän sanoi tässä eräänä päivänä, että kunhan se kuluu käyttökelvottomaksi, minun pitää tehdä hänelle uusi samanlainen :-)

En tiedä teenkö asiat edes siinä määrin oikein, että minulla olisi oikeutta neuvoa muita, mutta laitan mallin kuitenkin tähän, tulkitkaa selityksiäni parhaanne mukaan.

Musta ja valkoinen lanka ovat Novitan Nallea, punainen jotain muuta, jonka nimeä en enää muista. Kuteena on mustaa. Jälkeenpäin tulin ajatelleeksi, että kuvio voisi näyttää paremmalta, jos punaisen ja mustan vaihtaisi päinvastoin, mutta allaoleva ohje vastaa nyt näitä kuvia.

_ =valkoinen

O=punainen

X=musta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

_ O X O _ O O _ O X

_ _ O X O _ _ O X X

_ _ _ O X O O X X X

_ _ _ _ O X X X X X

/ \ \ \ / / / / / \

tarkoittaen, että / = lanka menee laudan läpi oikealta vasemmalle ja \ = lanka laudan läpi vasemmalta oikealle. Tämä tekstieditori vain ei suostu pitämään noita kohdallaan, mutta ehkä tuosta silti saa tolkkua.

Lautoja käännellään niin, että lautoja 1-4 ja 7-10 käännetään 4 kertaa itseenpäin ja 4 poispäin samalla kun lautoja 5-6 käännetään koko ajan pelkästään itseenpäin.