Kesämekko

Kun talvella postasin merkinnän liivimekosta, ystävä pyysi, josko tekisin hänelle samanlaisen kesäversiona kirpparilta löytyneestä puuvillakankaasta. Muuttoni uuteen kotiin ja erinäiset muut rasitteet lykkäsivät hommaa tänne asti, mutta kun kyse oli kesämekosta, se valmistui oikeastaan parahiksi. Siis olettaen, että kesä muuttuisi taas kesäiseksi. ;-) Kuvissa mekko on tilaajan yllä.

Kaava on vanhan käsityölehden kotelomekon kaava, jossa vyötärösauma on rintojen alla. Tämä mekko eroaa liivimekosta sen verran, että tämän helma on alkuperäisen kaavan mukaisesti alaspäin aavistuksen kapeneva, kun liivimekkoon tein hiukan kellottuvan helman. Alunperin helma kootaan erillisistä kappaleista pysyleikkaussaumoilla, mutta olin laiska ja liitin helmakappaleiden kaavat yhteen etu- ja takakappaleiksi, joissa on pitkät muotolaskokset. Pidän kaavasta, koska siinä miehustakappaleiden vuorin avulla huolitellaan pään- ja kädenteiden reunat helposti, ja sitten käännetään koko systeemi avoimiksi jätettyjen olkasaumojen kautta. Vuorina on vaaleanvihreää lakanakangasta äidiltä uusiokäyttöön saadun keskeltä hiduksi kuluneen lakanan reunasta.

Itseasiassa ystävän antama kangaspala oli sen verran pieni, että vaikka asettelin kaavat miten, kangas ei aivan riittänyt kaikkiin paloihin. Lopulta ratkaisin ongelman kokoamalla vasemman miehusta-takakappaleen kahdesta palasta; sauma menee itseasiassa juuri kuvassa näkyvän alueen rajaa pitkin eli olkavarren vieressä pystysuunnassa. Olen erityisen ylpeä siitä, että sain leikatuksi takakappaleet siten, että kuvioiden asemointi pysyy niissä pystysuunnassa samana vaikka ne on leikattu eri kohdista kangaspalaa :-)

Ostin kankaan tehdäkseni tällaisen kesämekon itsellenikin, mutta milloinkohan sen saisi tehdyksi...

Työtuolin päällinen

Mies pyysi uuteen työtuoliinsa suojapäälliset, jotka voisi ottaa tarvittaessa pois pestäviksi, ja peittämään epämiellyttävän nihkeällä tekonahalla päällystetyt käsinojat. Vaikka kangas onkin punainen, se on hänen oma valintansa! :-D Piirsin kaavat levittämällä tuolin päälle lakanakangasta ja leikkaamalla siitä tuolin saumojen mukaiset palat. Selkänojan päällinen on päällepujotettava huppu, jonka alareuna lisäksi sulkeutuu tarranauhalla. Muita osia pitää paikoillaan alapuolelta kiristävä kuminauha. Katselin vähän mallia vanhasta käsityölehden ohjeesta, mutta aika helpot nuo olivat tehdä. Onneksi kangas on hiukan nukkapintaista ja tukevaa, joten se ei liu'u omia aikojaan mihinkään.

Mies tarvitsi myös pimennysverhot ja tuli valinneeksi tuolin kanssa samanvärisen verhokankaan; vasta kotona huomasin, että verhoja varten ostettu lanka oli täsmälleen samaa värisävyä kuin tuolikangasta varten valittu lanka! Verhokangasta ostaessa muuten Tammiston Eurokankaan myyjä palveli todella hyvin: ryhtyessään leikkaamaan kangasta hän kysyi, haluaisinko hänen leikkaavan kankaan valmiiksi verhopituuksiksi, mikä helpotti hommaa huomattavasti, kun ei tarvinnut itse levitellä ja mittailla kahdeksaa metriä kangasta olohuoneen lattialla!

Liivimekko töihin

Ompelin liivimekkoa jo viime talvena, mutta usko loppui sen kanssa. Sovitin alennusmyynniessä tummanharmaata liivimekkoa, joka sopisi trikoopaidan kanssa pidettäväksi ja olisi hiukan asiallisemman ja toimistomaisemman tyylinen, mutta se oli liian suurta kokoa eikä siitä olisi saanut muokatuksi minulle sopivaa mitenkään järkevästi. Niinpä sitte ryhdyin katselemaan käsityölehtieni kaavoja, ja kun totesin, että reilu metri kangasta riittäisi, otin kaapista tämän tummanharmaan villasekoitepalasen ja punaisia vuorikankaiden jämiä ja ryhdyin töihin. Rintojen alla on siis poikkisauma, mutta se on tikattu niin, ettei se ole kovin huomiotaerättävä. Helma ulottuu polviin, ja oli alunperin leveämpi, mutta kun kangas jäi hassusti pönöttämään sivuilta, kavensin sitä lähemmäs kaavan alkuperäistä mallia.

Usko meinasi kyllä loppua tämänkin kanssa, kun kävi ilmi, että yläosani tosiaan on eri kokoa kuin alaosa, mikä olisi pitänyt huomioida kaavoissa, joten korjaaminen aiheutti hiukan päänvaivaa. En myöskään ole tottunut kiinnittämään vetoketjuja, joten sekin huolestutti. Työtapa, jossa päällinen ja vuori yhdistetään kädenteillä ja kaula-aukossa, ja vaate käännetään avoimien olkasaumojen kautta, toimi yllättävän hyvin ja teki vaatteen kokoamisesta helpompaa kuin odotin. Siksi olisikin kiva tehdä käsiksi joku samanlainen, jostain kuviollisesta puuvillasta tai vastaavasta :-)

Pikainen barbin haalari

Tein ystävän tyttärelle kiireessä tällaisen tuliaisiksi, kun menin yökylään. Kaava on alunperin netistä ja se oli kokonaan punainen, nimellä "Simply Red". Kaavasta poiketen yläosa on kasinkertainen, jotta pään- ja kädenteiden reunoista tulisi siistit. Housuosan sivusaumoissa on sitten vaaleansiniset tikkaukset. Luulen haluavani muuttaa kaavaa niin, että olkaimet eivät ole noin kapeat. Tuosta voisi myös tehdä mekon :-)

Sininen liina

Tällaisen tein ystävälle joululahjaksi, koska hänellä ei tällaista vielä ollut. Keskellä on Pekingistä ostettu silkinpala, joka ilmeisesti oli pakan pää, koska rullaamisen jäljet eivät tahtoneet lähteä silittämälläkään. Muut raidat ovat pellavaa ja puuvillaa, pienemmissä paloissa on lisäksi satiinia, viskoosia, tuulipukukangasta sun muuta sekä ammoin eräästä toisesta projektista tähteeksi jäänyttä leveää satiininauhaa. Tummempien alueiden keskellä muuten on koristeena sinistä nauhaa, jota muutama vuosi sitten sain lahjan saajalta uusiokäytettäväksi tällaisiin projekteihin. Ystäväni tapaavat antaa minulle jämäkangastilkkuja ja nauhanpätkiä, koska tietävät minun pystyvän hyödyntämään niitä, eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun olen tällä tavoin "palauttanut" niitä heille. ;-)

Pari muutakin suunnitelmaa itsetehdyistä lahjoista oli, mutta ne jäivät sitten tekemättä. Ehkä vielä joskus, jonain toisena jouluna...

Barbinbaatteita kiireessä

Lähetin melkein kaikki kelvolliset barbinvaatteet kesällä ystäväni tyttärelle, joten veljentyttären toive saada joulupukilta barbinvaatteita pakotti kiireiseen työhön. Kun muutama tekele vielä epäonnistui, vain nämä lähtevät tänään pukinkonttiin.

Beige paita on trikoota, ja tällä kertaa malli on tunikahihainen, jotta vältettäisiin paksut kädentiensaumat kainaloissa. Kaula-aukon huolittelu ompelukoneella on hiukan niin ja näin, joten kaitale ja poolokaulus saavat ratkaista sen ongelman.

Farkuissa on oikeat ruskella ommellut tikkaukset sivusaumassa ja lahkeensuissa ja oikeat päälle ommellut takataskut, jotka eivät valitettavasti näy kuvassa. Ompelin ensin vaaleansiniset farkut, mutta kaava oli jotenkin tosi väljä, joten uusiksi meni. Paita on samanmallinen kuin aiemmassa kuvassa oleva sinivihreä hihaton paita, eli pääntiellä on kuminauha.

Tweedistä ommelussa takissa on kauluksessa ja hihansuissa harmaata tekoturkista, käsityölehden ohjetta mukaillen. Tikkaukset on tehty kirkkaan pinkillä, ja kun tuntui, että helmapäärme jäykistäisi takkia kovin, päädyin huolittelemaan reunan pelkällä siksakilla. "Taskut" päättyvät eri korkeuksille, kun kaavamerkinnät olivat siinä vaiheessa jo häipyneet näkymättömiin :-( Kiinnittimenä on muovineppareita.

Yopaita on ommeltu samaan tapaan kuin aiempi aniliinin punainen mekko, tosin helmaosassa ei nyt ole sisäänottoja ja rintojen alla on pitsiä. Tarkoitus oli tehdä tämän pariksi vielä aamutakkikin, mutten ehtinyt.

Empirelinjainen puuvillamekko lähti oikeastaan siitä ärtymyksestä, että aiemmin tekemäni vastaava kaava ei sopinut pienempirintaiselle ja leveämpivyötäröiselle vartalomallille. Alunperin olin tehnyt kaavan nähtyäni barbien mainoslehtisessä tuonmallisen puvun, jossa lyhyt miehusta oli eri kangasta kuin helma ja hihat, joten väsäsin kaavan jakamalla toppien kaavan pystysuuntaiset muotolaskokset osittain sivulle kainaloon. Nyt sitten sama oli tehtävä melkein alusta uudelleen leveämpivyötäröiselle barbielle. Valkea yläosa on muuten kaksinkertainen aiemman mustavalkoisen mekon tapaan, jottei tarvitsisi nyhrätä kaula-aukon huolittelun kanssa. Helmaan muuten tuli rimsu, kun leikkasin helman alunperin säädyttömän lyhyeksi.

Vanhoja töitä - keskiaikavaatteita

Tässä on joitakin niistä vaatteista, joita tein myytäväksi Ropeconissa. En siis edes aikonut käyttää näitä itse vaan tein pelkästään myyntiä varten. Huppujen reunat on huoliteltu alavaralla tai vuorilla, jotta pykälät kestävät käyttöä. Laajat roikkuvat hihat on laikattu niin, että roikkuosan takasauma on takana eikä vaatteen sivusauman kohdalla, jotta ne laskeutuvat nätisti.