Pitkä hame kiiloista

Edit: koska tätä ei ole tehty autenttisilla 1800-luvun lopun / 1900-luvun alkuvuosien ompelutekniikoilla, esim. vuori puuttuu, en voi nimittää tätä edwardiaaniseksi tai sen ajan mukaiseksi hameeksi, mutta yritin soveltaa sen ajan leikkausta miten kykenin..

Kaikkien vyötäröltä poimutettujen ja laskostettujen hameiden jälkeen halusin kokeilla 1890-lukulaista kiiloista koottua hametta, joka on lantiolta istuva mutta laajenee helmaa kohti, ja takana on laskoksia antamassa lisää väljyyttä. Hame koottiin viidestä tai seitsemästä (tai vieläkin useammasta?) kiilasta, jotka kaartuivat vyötäröltä sisäänpäin. Useinhan näissä oli takana myös laahus, mutta halusin hameen arkikäyttöön Suomen kuraiseenkin säähän, jossa sellainen olisi liian epäkäytännöllinen.

Edestä

Satuin löytämään edullisesti ohutta miestenpukukangasta miellyttävänä vaaleanruskeana. Kahdesta pituudesta sai viisi kiilanmuotoista kappaletta, joista takana olevat kaksi sisältävät laskostusvaraa. Tein kaavan mittaamalla lantion ja vyötärön ympärysmitat ja jakamalla ne viiteen osaan, mistä sai kiilan leveyden lantiolla. Ompelin kaavalla ensin alushameen, ja sain selville, että se oli itseasiassa liiankin väljä, joten muokkasin kaavaa ennen kuin leikkasin itse hameen, ja takakappaleiden laskostusvaran leikkasin aika lailla arviolta.

Vyötärökaitaleen saaminen täsmälleen oikean mittaiseksi vaati vähän säätämistä, koska halusin sen istuvan ja näyttävän niin hyvältä, että voisin käyttää sitä puseron päällä. Käytin vyötärökaitaleeseen tukikangasta, jotta se pitäisi ryhtinsä, ja laitoin kiinnittiksi napit ajatellen, että ehkä samanlaista toteutusta on voitu käyttää siihenkin aikaan.

Takaa

Koska helma joutuu laahaamaan ties missä, halusin kokeilla tähänkin hameeseen helman vuoraamista suojaavalla leveällä kaitaleella, mikä myös ymmärtääkseni oli tapana aikoinaan. Tähän hameeseen en jaksanut hankkia vuorikangasta, joten alla on aina alushame - mieluiten se vastaavanmallinen lantiolta sileä - tai kaksi.

Tykkään hameen mallista kovasti, joten luulen, että teen vielä toisen samanlaisen lähitulevaisuudessa. Laskostettujen ja rypytettyjen hameiden leveydessä on puolensa mutta toisaalta tämä näyttää tyylikkäämmältä ja huolitellumalta :-)

Pieni kaitaliina

Ystävän pieni keittiönpöytä näytti niin häiritsevän tyhjältä ja paljaalta, että sille täytyi tehdä jotain. Minulla sattui olemaan eräästä hylätystä pöytäliinasta leikattua valko-vihreä kuvioista kaitaletta, joten otin sen lähtökohdaksi ja kaivelin tilkkuvarastoista sopivia paloja: vihreää samettia, josta aikoinaan tein pussukoita, kangasnäytteistä jäänyttä vihreää viskoosia, äidin varastoista löytynyttä vihreäkuvioista karkeaa puuvillaa, vihreäksi värjättyä ja vuorina käytettyä vihreää lakanaa. Koska pöytä on pieni, ei voinut tehdä normaalin mittaista kaitaliinaa vaan typistetyn version, joka valmistuikin yllättävän nopeasti. Ja pöydän omistajakin oli siihen tyytyväinen :-)

Liivimekko edit

Tein aikoinaan harmaasta villasta oikealla olevan liivimekon, mutta käytössä se on osoittautunut olevan yläosastaan liian suuri. Sivuilta sisään ottaminen ei kuitenkaan auta, kun liian leveät olkapäät ja väärässä kohdassa olevat rintamuotolaskokset eivät korjaannu sillä tavoin. Pienentäminen pitäisi tehdä keskeltä. Mutta miten?

Yritin ottaa mekkoa sisään edestä keskeltä tekemällä ryhmän pystysuoria hiuslaskoksia, mutta se näytti jotenkin kummalliselta, joten täytyi keksiä jotain muuta.

Ratkaisu: nappilistaksi naamioitu laskos. :-)