maanantai 6. syyskuuta 2010

Iisakinkirkkoja?

Siivosin työhuonetta, kun hyllyn ja komeroiden pursutessa tavaraa alkoi kasaantua myös ompelupöydälle siinä määrin, että työskentely vaikeutui.

Käydessäni tavaroita läpi päätin kirjata ylös kaikki olemassa olevat keskeneräiset projektit:

- Vauvan neulepusero (kappaleet neulottu mutta ei koottu yhteen, luultavasti jostain 2000-luvun alusta)
- Oma harmaa villapusero (kappaleet neulottu ja toinen sivusauma ommeltu, mutta vartalokappaleet liian leveät, hihat liian kapeat ja lyhyet, 1990-luvun alkuvuosilta)
- Punainen laajahihainen keskiaikamekko (kaula-aukko tehty ja hihoja aloitettu, palat valmiina)
- Vaaleansininen ison miehen villatunika myyntiin (reunojen huolittelut ja koristelut puutuvat)
- Omenanvihreä surcotte myytäväksi (helman huolittelu kesken)
- Ruskea pellavainen alusmekko myyntiin (reunat huolittelematta)
- Vihreä sivulta nyöritettävä päällyspuku (helmakappaleiden reunakoriste kesken)
- Valkean tyköistuvan alusmekon korjaaminen (helma vääränpituinen, kaula-aukkoa pitäisi suurentaa)
- Punaruudullisen pöytäliinan reikäompelukoriste ja reunat (vähän aloitettu)
- Vaaleanpuna-tummansininen tilkkupannulappu (toisen puolen palat osittain koottu)
- Mintunvihreä-lila kaitaliina (osittain koottu)
- Harmaa villainen liivimekko (osittain koottu, vuori leikkaamatta)
- Pellavaisen neuletakin rikkoontuneen päärmeen korjaaminen
- Miehen verkkareiden revenneen sauman korjaaminen
- Vaaleanpunaisten villasukkien parsiminen
- Virkatut pitsihansikkaat (toinen hansikas melkein valmis)
- Tilkkupussilakanan korjaaminen (rikkinäinen osa purettu osittain, 2000-luvun alkuvuosilta)
- Pehmoketun ompelu (vartalokappale pitäisi ommella kokoon, pää avata silmien kiinnittämistä varten ja kappaleet täyttää ja ommella yhteen)
- Sini-puna-valkea tilkkukaitaliina (osittain koottu)
- Sohvatyyny tilkuista (kaksi osittain koottua yritelmää)
+ useita keskeneräisiä barbinvaatteita

Suunnitteilla tai luvattu:
- Ystävän tilaama tunika (kankaat sain melkein vuosi sitten, en ole edes aloittanut vielä)
- Punavalkea tilkkukaitaliina ystäville tuparilahjaksi
- Farkut lehden kaavalla viininpunaisesta tvillistä
- Villakangasjakku lehden kaavalla
- Juhlamekko punamustasta silkistä
- Farkkutakki vaaleanpunaisesta silkistä

sekä parhaillaan työn alla olevat kolme historiallista iltapukua ystäville ja itselle.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Tarpeellinen apuväline kädenkäänteessä


Mallinuken kanssa työskennellessä huomasi nopeasti, että neulatyynyä pitäisi pystyä kantamaan mukana, koska kun pitelee toisella kädellä neulattavaa kohtaa, ei voi hakea neuoja kaukaa työpöydältä, mutta lähettyvillä ei ole mitään, mille neulatyynyn voisi laskea. Toki kaupasta saisi käsivarteen kiinnitettäviä neulatyynyjä, mutta enkö minä nyt sen verran osaisi, että tekisin sellaisen itse?

Aika nopeasti ja helposti sellainen syntyi. :-) Pyöreä kankaanpala, toinen hiukan isompi kangaspyörylä, kaksi pahvipyörylää pohjaksi, leveää kuminauhaa ja täytevanua. Iso kangaspyörylä reunoilta poimuttaen kiinni pienempään niin, että kuminauhan päät jäävät väliin, ja sitten pahvipyörylät pohjalle, täyte niiden päälle ja täyttöaukko umpeen. Ei ole kummoinen, mutta täyttää tarkoituksensa.

Sashiko-kaitaliina

Tein kesällä tällaisen ystävälle yhdistetyksi synttäri- ja tuparilahjaksi. Bongasin keväällä käsityölehdestä sashiko-kirjontaohjeen ja ajattelin heti ystävätärtäni, jonka tiesin olevan muuttamassa (joten tuparilahjalle olisi tarvetta jossain vaiheessa) ja tykkäävän japanilaistyylisistä jutuista.

Käsityölehden ohje oli kuitenkin hiukan simppeli ja bore, joten google sai kertoa lisää kirjontamalleista. Sashikolle tyypilliset mallit ovat geometrisia kuvioita ja ruudukoita, joten ne on helppo piirtää mallin mukaan ruutupaperille. Perinteisesti tällainen tehtäisiin indigonsiniselle puuvillalle, mutta jouduin tyytymään tällaiseen tummansiniseen pellavaan, jonka vuoritin valkealla pellavalla. Itse kirjonta on helppoa: etupistoja kankaalle piirrettyjen viivojen mukaan suunnilleen tasapituisin pistoin. Koska liituviivat eivät pysy kankaassa kovin hyvin, työläin osuus olikin piirtää niitä aina uudestaan kirjonnan edetessä huolehtien, että mitat ja suhteet varmasti pysyvät samoina. Siitä, että harsin lankasuoraan päällisen ja vuorin yhteen tulevia kuvioalan reunoja pitkin, oli suuri apu, kun ääriviivat eivät hävinneet eivätkä siirtyilleet.

Vanhoja töitä - vyöpusseja

Kokosin erästä työhakemusta varten eräänlaista portfoliota tekemistäni jutuista, ja koska kuvat aikoinaan myyntiin tekemistäni pusseista olivat kadonneet kovalevyn rikkoutumisen myötä, otin kuvia niistä pusseista, joita en ole vielä ehtinyt myydä.

Ensimmäisessä kuvassa olevan vihreän pussin kaltaisia tein paljon myyntiin - se on malliltaan kuin pieni vyölaukku, takana on kaksi vyökiinnikettä, sulkimena nyörit ja materiaalina villakangasta ja vuorisilkkiä. Ruskea on hiukan uudempi malli, joka roikkuu vyössä lenkeistä, on hiukan tilavampi ja sulkeutuu nappiin pujotettavalla nyörilenkillä.

Vasemmalla oleva musta samettipussin kaltaisia pusseja tein myös paljon - malli on tupakkapussimaisesti suulta kiristyvä vuorisilkillä vuorattu pussi, jossa on erillinen nyöri ripustamista varten. Mustia samettipusseja Ropeconissa olisi aina mennyt enemmän kuin minulla oli myydä, koska monet nuoret pöytäpelinjohtajat ja korttipelaajat ovat kovin viehtyneitä mustan sametin velhomaisuuteen ;-) Tässä pussissa on lisäksi koristeena kirjailtu kuvio.

Vihreä on kokeilumalli, jossa on koristeena kankaalle ommeltua nyöriä, ja yläreunassa tukevat lenkit vyölle ripustamista varten.

Lakkasin myymästä tavaraa Ropeconissa, kun myytipöydän hinta nousi niin korkeaksi, että tavaraa olisi pitänyt myydä todella paljon tai sitten nostaa niiden hintoja, enkä toisalta saanut vuoden aikana ommeltua niin paljon tavaraa myytäväksi kuin olisin halunnut. Mutta haaveissa on, että ehkä jonain kesänä taas... Ainakin tapa laittaa tilkkuja talteen pussientekemistä varten on säilynyt.