Liian avokaulainen trikoopaita oli osoittautunut virheostokseksi, mutta tein siihen uuden kaula-aukon ja sain juuri sellaisen paidan kuin mistä pidän eniten!
--
Sen vihreän paidan tehtyäni käsiini osui musta trikoopaita, joka oli jäänyt käyttämättä, koska syvä kaula-aukko ei sitten ollutkaan minun juttuni. Olin ostanut sen kai osittan siksi, että tarjolla ei juuri silloin ollut muuta ja osaksi, koska ihailin erästä ystävää, joka jotenkin osaa pukeutua avokaulaisiin ja melko seksikkäisiinkin vaatteisiin näyttäen aina hyvältä eikä yhtään tyrkyltä. Mutta yritettyäni kerran tai pari käyttää tätä paitaa totesin, etten viihdy näin avokaulaisessa vaatteessa ja paita jäi ajelehtimaan jonnekin vaatekaapin ja kirpputoripinon välimaastoon, koska minua harmitti heittää pois ihan uusi paita. |
| Alkuperäinen paita |
Kun nyt katselin sitä, huomasin sen olevan todella pitkä, siis ulottuvan jonnekin alalantiolle saakka (muutama vuosi sitten trikoopaidat olivat sellaisia). Ehkäpä pituus riittäisi siihen, että siirtäisin hihat alemmas ja tekisin uuden pääntien?
Tuumasta toimeen: Ratkoin hihat nätisti irti ja leikkasin paidan poikki kaula-aukon alareunan kohdalta. (jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä voinut säästää pari senttiä pituudesta leikkaamalla vähän ylempää, koska uusikin pääntie kaartuu sentään vähäsen). Kädenteiden leikkaaminen epäilytti vähän, mutta yritin arvioida niiden kokoa aiempien (irtileikattujen) kädenteiden mukaan.
 |
| Uusi pääntie ja kädentiet leikattu |
Kaula-aukon kaavana käytin sitä samaa Käsityölehden 6-7/2005 kaavaa kuin vihreässä paidassa, ja leikkasin alavarat takakappaleen irtileikatusta yläosasta. Sitten alavara paikoilleen pääntielle ja tikkaus oikealta puolelta ompelukoneen jousto-ompeleella (mikälie kaksoisoverlock tai sinnepäin).
Hihojen kiinnittäminen takaisin olikin vähän mutkikkaampi juttu, koska kädenteistä oli tullut aavistuksen liian suuret, mutta onneksi vain aavistuksen, koska hihat lopulta asettuivat paikoilleen ilman merkittävää venyttämistä. Varoin tarkoin antamasta saumurin leikata saumavaraa ommellessa juuri yhtään, koska saumavaroissa ei ollut yhtään ylimääräistä.
 |
| Uusi pääntie valmis |
Lopputulos on minusta oikein onnistunut ja juuri sellainen, mitä toivoin! Helma on ehkä hitusen lyhyehkö, mutta ei niin lyhyt, että se lainkaan haittaisi, ja lantiolta kainalooon siirtynyt pesuohjelappu sai lähteä. Kun en koskenut helman enkä ranteiden huolitteluun, paita tuntuu aivan kuin kaupasta ostetulta, ja niinhän se - tavallaan - onkin! Ihanaa, ettei minun tarvinnut heittää sitä menemään!
Onni oli se, että paita oli alunperinkin ylipitkän mallinen, koska normaalimittaista paitaa ei olisi voinut muokata näin, paitsi jatkamalla helmasta. Se herättää kieltämättä uusia ideoita, mutta ehkä joskus toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti