Talvimekko villasta

Minua kiinnosti auki jätettävä lovettu kaulus, ja halusin talveksi sopivan mekon. Olin aiemmin miettinyt takkimekkoa ja etsinyt kaavoja sellaiseen - pitäisikö vain ottaa paitapuseron kaava ja jatkaa siitä helmaa - mutta saamieni vanhojen kaavojen nätit kapeat vyötäröt saivat pelkän väljän sidottavan takkimekon tuntumaan kömpelöltä ajatukselta, joten päätin yrittää yhdistellä paitapuseron kaavasta kauluksen (Käsityölehden "Jakku ja paitapusero mittojen mukaan"-vihkonen) ja istuvan mekon kaavasta miehustan ("Sew many dresses, so little time" -kirjan miehusta peruskaava) ja siihen sektorinmuotoisen helman.

Olin juuri todennut, että joku vuosi sitten viikinkimarkkinoilta ostamani villakangas ei ollutkaan riittävän paksua takkiin enkä tarvinnut mitään historiallisia vaatteita, joten entäpä jos tekisin siitä mekon? Sen kaveriksi valikoitui miehen hylkäämä lyhythihainen paita, jonka punaisesta tykkäsin ja jonka murretut sävyt toisaalta sopivat yhteen villan vaalenruskean kanssa, joten leikkelin siitä kauluksen, kalvosimet ja vyön. Puuvilla kauluksen sisäpuolena myös ehkäisee tehokkaasti villan aiheuttamaa kutinaa. Vyöhön yritin löytää paidan ruuduista ne parhaat, punaisimmat värit, joten ne piti leikellä keskeltä paidan osia (ruskeammat ruudut näkyvät alemmassa kuvassa kauluksen sisävaroissa) eikä kankaasta sen jälkeen jäänyt kovin järkeviä paloja jatkokäyttöön.

Kangas ei kuitenkaan riittänyt sektorin muotoisen helman jälkeen täyspitkiin hihoihin, mutta se ei ollut kovin vakava ongelma, kun 3/4-hihat olisivat ihan riittävän hyvät. Helman oikeassa sivusaumassa on tasku ja vasemmassa sivusaumassa vetoketju. Helmaa ei ole vuoritettu vaan sen alle tulee aina alushame. Vyölle on vyötäröllä lenkit.

Kun sain mekon kootuksi ja kauluksen valmiiksi, se tuntui jotenkin näyttävän navettatakilta. Näytin sitä ystävälleni ja kysyin, mitä hän ehdottaisi yleisvaikutelman muuttamiseksi, ja hänen ehdotuksestaan syntyivät kalvosimet ja vyö sekä nappien tyylin valinta, jotka korjasivat vaikutelmaa huomattavasti. Koristeellisen muotoiset päällitaskut helmaan punaisesta kankaasta ovat vielä harkinnassa.

Mutta kun puin mekon ylleni ensimmäisen kerran, totesin että aluspaidasta huolimatta miehusta kutitti ulkapäitä ja selkää, joten se tarvitsisi vuorin. Leikkasin yläosan kaavoilla lakanakankaasta sopivat palat huomioiden kauluksen alavarat, ja kiinnitin ne alavaroihin käsin yrittäen pitää vaateen mahdollisimman tarkasti muodossaan, jottei vuori päätyisi vetämään tai pullottamaan huonossa asennossa.

Lopputuloksesta tuli ihan hyvä ja olen tyytyväinen kauluksen onnistumiseen sekä kalvosimiin (yritän saada niistä paremman kuvan tähän). Mekko oli jo käytössä viime talvena ja tuntui oikein mukavalta.