Barbinbaatteita kiireessä

Lähetin melkein kaikki kelvolliset barbinvaatteet kesällä ystäväni tyttärelle, joten veljentyttären toive saada joulupukilta barbinvaatteita pakotti kiireiseen työhön. Kun muutama tekele vielä epäonnistui, vain nämä lähtevät tänään pukinkonttiin.

Beige paita on trikoota, ja tällä kertaa malli on tunikahihainen, jotta vältettäisiin paksut kädentiensaumat kainaloissa. Kaula-aukon huolittelu ompelukoneella on hiukan niin ja näin, joten kaitale ja poolokaulus saavat ratkaista sen ongelman.

Farkuissa on oikeat ruskella ommellut tikkaukset sivusaumassa ja lahkeensuissa ja oikeat päälle ommellut takataskut, jotka eivät valitettavasti näy kuvassa. Ompelin ensin vaaleansiniset farkut, mutta kaava oli jotenkin tosi väljä, joten uusiksi meni. Paita on samanmallinen kuin aiemmassa kuvassa oleva sinivihreä hihaton paita, eli pääntiellä on kuminauha.

Tweedistä ommelussa takissa on kauluksessa ja hihansuissa harmaata tekoturkista, käsityölehden ohjetta mukaillen. Tikkaukset on tehty kirkkaan pinkillä, ja kun tuntui, että helmapäärme jäykistäisi takkia kovin, päädyin huolittelemaan reunan pelkällä siksakilla. "Taskut" päättyvät eri korkeuksille, kun kaavamerkinnät olivat siinä vaiheessa jo häipyneet näkymättömiin :-( Kiinnittimenä on muovineppareita.

Yopaita on ommeltu samaan tapaan kuin aiempi aniliinin punainen mekko, tosin helmaosassa ei nyt ole sisäänottoja ja rintojen alla on pitsiä. Tarkoitus oli tehdä tämän pariksi vielä aamutakkikin, mutten ehtinyt.

Empirelinjainen puuvillamekko lähti oikeastaan siitä ärtymyksestä, että aiemmin tekemäni vastaava kaava ei sopinut pienempirintaiselle ja leveämpivyötäröiselle vartalomallille. Alunperin olin tehnyt kaavan nähtyäni barbien mainoslehtisessä tuonmallisen puvun, jossa lyhyt miehusta oli eri kangasta kuin helma ja hihat, joten väsäsin kaavan jakamalla toppien kaavan pystysuuntaiset muotolaskokset osittain sivulle kainaloon. Nyt sitten sama oli tehtävä melkein alusta uudelleen leveämpivyötäröiselle barbielle. Valkea yläosa on muuten kaksinkertainen aiemman mustavalkoisen mekon tapaan, jottei tarvitsisi nyhrätä kaula-aukon huolittelun kanssa. Helmaan muuten tuli rimsu, kun leikkasin helman alunperin säädyttömän lyhyeksi.

Vanhoja töitä - keskiaikavaatteita

Tässä on joitakin niistä vaatteista, joita tein myytäväksi Ropeconissa. En siis edes aikonut käyttää näitä itse vaan tein pelkästään myyntiä varten. Huppujen reunat on huoliteltu alavaralla tai vuorilla, jotta pykälät kestävät käyttöä. Laajat roikkuvat hihat on laikattu niin, että roikkuosan takasauma on takana eikä vaatteen sivusauman kohdalla, jotta ne laskeutuvat nätisti.

1890-pukuja

Liveroolipeliä varten itselleni tekemästäni vuoden 1890 puvusta ei valitettavasti ole tämän parempaa kuvaa. Yläosa syntyi aika kiireellä ke-la aiemmin tehtyjen kaavojen avulla.

Etuosa ja kalvosimet ovat valkeaa thai-silkkiä, jota aikoinaan jäi tähteeksi hääpuvustani. Lisäksi valkeaa pitsiä, valkeaa koristenauhaa, viininpunaista kapeaa satiininauhaa ja keskellä edessä myös hääpuvustani jäänyttä pitsikangasta. Yläosa on kuitettu valaanluujäljiltelmällä ja teräsluilla. Yritin matkia useissa Worthin iltapuvuissa ollutta rakennetta, joka avautuu edestä paitakauluksen tavoin paljastaen alta toista materiaalia, mutta aika valjuksi tuo jäi. Hihojen pitsikoristelu puolestaan on imitoitu eräästä vuoden 1890 muotikuvan iltapäiväpuvusta ja hihat ovat käsityölehden vanhojenpäiväpuvun hihat. Olkapäät vain tahtovat valua hihojen painosta alas, kuten kuvasta näkyy.

Tein ystävälle tilauksesta vasemmalla olevan puvun. Hame oli valmiina mutta se oli tehty krinoliinia varten, joten poimutin, vedin ja kuroin sitä enemmän tyrnyyrihameen malliseksi. Yläosan tein käsityölehden Hovimäki-puvun kaavalla (12/99) muokaten vyötäröä ja kaula-aukkoa. Yläosa on kauttaaltaan luitettu valaanluujäljitelmällä. Puvun tilaajan vyötärö on korsetin ansiosta huomattavasti pienempi kuin tuolla kuvan mallinukella, joten puku on hänen yllään paljon paremman näköinen :-) Kaula-aukon reunassa Hong Kongista tilattua pitsiä ja vaaleaa paksua satiinia, etupystysaumoissa koristeena vaaleaa ohutta nyöriä. Kaula-aukon reunan koristelussa on vaikutteita Age of Innocencen May Archerin hääpuvun vastaavasta kohdasta. Hameen koristeena on nauhaksi laskostettua vaaleaa satiinia ja kankaasta sekä nauhasta koottuja rusetteja.

Toiselle ystävälle tein oikealla näkyvän yläosan puettavaksi hihattoman samettipuvun päälle. Malli on imitoitu Rouffin 1895 vuoden iltapuvusta. Kangas on pronssiin vivahtavaa verhokangasta, jonka koristeena on soutache-nauhaa ja Hong Kongista tilattua pitsiä. Etumustaa kiinnittää kahden napin ja ketjun systeemi, mutta koska se ei kestä vetoa, sisäpuolella on nauha, jonka toinen pää kiinnitetään hakasilla. Etureunojen tukena on valaanluujäljitelmää. Tämänkin kaavat pohjautuvat edellä mainittun Hovimäki-puvun kaavoihin, joihin on lisätty helmakaitaleet ja toisen vanhojenpäiväpuvun hihat.

Iisakinkirkkoja?

Siivosin työhuonetta, kun hyllyn ja komeroiden pursutessa tavaraa alkoi kasaantua myös ompelupöydälle siinä määrin, että työskentely vaikeutui.

Käydessäni tavaroita läpi päätin kirjata ylös kaikki olemassa olevat keskeneräiset projektit:

- Vauvan neulepusero (kappaleet neulottu mutta ei koottu yhteen, luultavasti jostain 2000-luvun alusta)
- Oma harmaa villapusero (kappaleet neulottu ja toinen sivusauma ommeltu, mutta vartalokappaleet liian leveät, hihat liian kapeat ja lyhyet, 1990-luvun alkuvuosilta)
- Punainen laajahihainen keskiaikamekko (kaula-aukko tehty ja hihoja aloitettu, palat valmiina)
- Vaaleansininen ison miehen villatunika myyntiin (reunojen huolittelut ja koristelut puutuvat)
- Omenanvihreä surcotte myytäväksi (helman huolittelu kesken)
- Ruskea pellavainen alusmekko myyntiin (reunat huolittelematta)
- Vihreä sivulta nyöritettävä päällyspuku (helmakappaleiden reunakoriste kesken)
- Valkean tyköistuvan alusmekon korjaaminen (helma vääränpituinen, kaula-aukkoa pitäisi suurentaa)
- Punaruudullisen pöytäliinan reikäompelukoriste ja reunat (vähän aloitettu)
- Vaaleanpuna-tummansininen tilkkupannulappu (toisen puolen palat osittain koottu)
- Mintunvihreä-lila kaitaliina (osittain koottu)
- Harmaa villainen liivimekko (osittain koottu, vuori leikkaamatta)
- Pellavaisen neuletakin rikkoontuneen päärmeen korjaaminen
- Miehen verkkareiden revenneen sauman korjaaminen
- Vaaleanpunaisten villasukkien parsiminen
- Virkatut pitsihansikkaat (toinen hansikas melkein valmis)
- Tilkkupussilakanan korjaaminen (rikkinäinen osa purettu osittain, 2000-luvun alkuvuosilta)
- Pehmoketun ompelu (vartalokappale pitäisi ommella kokoon, pää avata silmien kiinnittämistä varten ja kappaleet täyttää ja ommella yhteen)
- Sini-puna-valkea tilkkukaitaliina (osittain koottu)
- Sohvatyyny tilkuista (kaksi osittain koottua yritelmää)
+ useita keskeneräisiä barbinvaatteita

Suunnitteilla tai luvattu:
- Ystävän tilaama tunika (kankaat sain melkein vuosi sitten, en ole edes aloittanut vielä)
- Punavalkea tilkkukaitaliina ystäville tuparilahjaksi
- Farkut lehden kaavalla viininpunaisesta tvillistä
- Villakangasjakku lehden kaavalla
- Juhlamekko punamustasta silkistä
- Farkkutakki vaaleanpunaisesta silkistä

sekä parhaillaan työn alla olevat kolme historiallista iltapukua ystäville ja itselle.

Tarpeellinen apuväline kädenkäänteessä

Mallinuken kanssa työskennellessä huomasi nopeasti, että neulatyynyä pitäisi pystyä kantamaan mukana, koska kun pitelee toisella kädellä neulattavaa kohtaa, ei voi hakea neuoja kaukaa työpöydältä, mutta lähettyvillä ei ole mitään, mille neulatyynyn voisi laskea. Toki kaupasta saisi käsivarteen kiinnitettäviä neulatyynyjä, mutta enkö minä nyt sen verran osaisi, että tekisin sellaisen itse?

Aika nopeasti ja helposti sellainen syntyi. :-) Pyöreä kankaanpala, toinen hiukan isompi kangaspyörylä, kaksi pahvipyörylää pohjaksi, leveää kuminauhaa ja täytevanua. Iso kangaspyörylä reunoilta poimuttaen kiinni pienempään niin, että kuminauhan päät jäävät väliin, ja sitten pahvipyörylät pohjalle, täyte niiden päälle ja täyttöaukko umpeen. Ei ole kummoinen, mutta täyttää tarkoituksensa.

Sashiko-kaitaliina

Tein kesällä tällaisen ystävälle yhdistetyksi synttäri- ja tuparilahjaksi. Bongasin keväällä käsityölehdestä sashiko-kirjontaohjeen ja ajattelin heti ystävätärtäni, jonka tiesin olevan muuttamassa (joten tuparilahjalle olisi tarvetta jossain vaiheessa) ja tykkäävän japanilaistyylisistä jutuista.

Käsityölehden ohje oli kuitenkin hiukan simppeli ja bore, joten google sai kertoa lisää kirjontamalleista. Sashikolle tyypilliset mallit ovat geometrisia kuvioita ja ruudukoita, joten ne on helppo piirtää mallin mukaan ruutupaperille. Perinteisesti tällainen tehtäisiin indigonsiniselle puuvillalle, mutta jouduin tyytymään tällaiseen tummansiniseen pellavaan, jonka vuoritin valkealla pellavalla. Itse kirjonta on helppoa: etupistoja kankaalle piirrettyjen viivojen mukaan suunnilleen tasapituisin pistoin. Koska liituviivat eivät pysy kankaassa kovin hyvin, työläin osuus olikin piirtää niitä aina uudestaan kirjonnan edetessä huolehtien, että mitat ja suhteet varmasti pysyvät samoina. Siitä, että harsin lankasuoraan päällisen ja vuorin yhteen tulevia kuvioalan reunoja pitkin, oli suuri apu, kun ääriviivat eivät hävinneet eivätkä siirtyilleet.

Vanhoja töitä - vyöpusseja

Kokosin erästä työhakemusta varten eräänlaista portfoliota tekemistäni jutuista, ja koska kuvat aikoinaan myyntiin tekemistäni pusseista olivat kadonneet kovalevyn rikkoutumisen myötä, otin kuvia niistä pusseista, joita en ole vielä ehtinyt myydä.

Ensimmäisessä kuvassa olevan vihreän pussin kaltaisia tein paljon myyntiin - se on malliltaan kuin pieni vyölaukku, takana on kaksi vyökiinnikettä, sulkimena nyörit ja materiaalina villakangasta ja vuorisilkkiä. Ruskea on hiukan uudempi malli, joka roikkuu vyössä lenkeistä, on hiukan tilavampi ja sulkeutuu nappiin pujotettavalla nyörilenkillä.

Vasemmalla oleva musta samettipussin kaltaisia pusseja tein myös paljon - malli on tupakkapussimaisesti suulta kiristyvä vuorisilkillä vuorattu pussi, jossa on erillinen nyöri ripustamista varten. Mustia samettipusseja Ropeconissa olisi aina mennyt enemmän kuin minulla oli myydä, koska monet nuoret pöytäpelinjohtajat ja korttipelaajat ovat kovin viehtyneitä mustan sametin velhomaisuuteen ;-) Tässä pussissa on lisäksi koristeena kirjailtu kuvio.

Vihreä on kokeilumalli, jossa on koristeena kankaalle ommeltua nyöriä, ja yläreunassa tukevat lenkit vyölle ripustamista varten.

Lakkasin myymästä tavaraa Ropeconissa, kun myytipöydän hinta nousi niin korkeaksi, että tavaraa olisi pitänyt myydä todella paljon tai sitten nostaa niiden hintoja, enkä toisalta saanut vuoden aikana ommeltua niin paljon tavaraa myytäväksi kuin olisin halunnut. Mutta haaveissa on, että ehkä jonain kesänä taas... Ainakin tapa laittaa tilkkuja talteen pussientekemistä varten on säilynyt.