lauantai 17. joulukuuta 2016

Lisäaikaa paikkaamalla

Kehuessani edellisessä merkinnässä sitä, miten kivaa on pystyä korjaamaan rikkoutuneita tai muutoin käyttökelvottomaksi menneitä vaatteita ja tavaroita uudstaan käyttöön pois heittämisen sijaan, tuli mieleeni tehdä vihdoin merkintä paikkaamistani vaatteista. Kuvassa on miesystävän housuihin paikkaamani repeämä, joka on vain yksi esimerkki monista paikkaamistani vaatteista.

En oikein osaa parsia sukkia, mutta osaan paikata varsinkin vaatteissa olevia repeämiä laittamalla alle tukitilkun ja ompelemalla repeämän päälle tiheästi edestakaista suoraa koneommelta mahdollisimman huomaamattoman värisellä langalla. Useinmiten olen korjannut tällä tavoin haaroista puhki kuluneita farkkuja - sekä omia että miehen - mutta keino toimi myös miehen villaisen talvitakin taskunsuukaitaleen repeämään, joka oli lähtiessään repäissyt myös etukappaleen kankaaseen palkeenkielen, tai omiin farkkuihin, joiden polvi repesi, kun liukastuttuani kaaduin asfaltille, tai käytettynä ostettuun historianelävöityspaitaan, joka oli paikoin hankautunut rikki. Vuoratut vaatteet ovat tietysti vähän mutkikkaampia tässä, kun pitää päästä jostain kautta vuorin alle. Eikä vaate sitten tietysti enää ole ehjän näköinen, kun paikkaus näkyy enemmän tai vähemmän, mutta minua se ei arkivaatteissa haittaa.

Omasta mielestäni tilkku kannattaa ensin kiinnittää harsimalla, jotta se pysyy paikoillaan koneompelun ajan, ja varsinkin repeämän reunat pysyvät mahdollisimman lähellä toisiaan. Farkkukankaassa kannattaa myös huomata kankaan ohuiden vinoraitojen suunta ja ommella niiden suuntaisesti mahdollisimman lähelle kankaan värisellä langalla, niin paikkaus näkyy mahdollisimman vähän.

Toisaalta jossain kohtaa täytyy vain hyväksyä, ettei korjaaminen enää auta, ja purkaa talteen vetskarit, napit, hakaset, nauhat ja nyörit, ja leikellä hyväkuntoisimmat palat jatkokäyttöön. Minulla on varasto housukankaiden ja farkun palasia toisten housujen paikkaamista varten :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti