keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Räpellyksistä käyttövaatteiksi

Kerroin aiemmin trikoopaitakurssista, jolla kävin. Siellä ommeltiin ensin proto, josta ajattelin ensin saavani ihan käytettävän paidan siitäkin, mutta jotenkin, kaikesta huolellisuudesta huolimatta, tulin kiinnittäneeksi kaula-aukon kaitaleen väärin päin = sauma etupuolella. Höh! :-(

Kurssin jälkeen pitää tietysti testata opittua käytännössä, eli kokeilla miten oma ompelukoneeni suoriutuu kaksoisneulasta ja trikoosta, ja laittaa se äidiltä peritty saumuri kuntoon. Otollinen kohde oli tietysti proton kaula-aukon korjaaminen ja paidan ompeleminen valmiiksi.

Oma saumuri tosin osoittautui vain kolmilankaiseksi, kun toinen neuloistakin puuttui, mutta sain sen sen verran yhteistyökykyiseksi, että kiinnitin kaitaleen kaula-aukkoon uudelleen, oikein päin. Sitten päärmeiden tikkaukset ompelukoneella.

Se tosin ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin piti: konetta ei ole alunperin suunniteltu kaksoisneulalle, joten lankarullan pidikkeitä on vain yksi. Kokeilin laittaa molemmat rullat samaan pidikkeeseen, mutta seurauksena oli, että langat ommellessa kiertyivät toistensa ympäri ja vähän enemmän ompelun jälkeen ne olivat aivan solmussa! Toinen ongelma oli, että oli lähes mahdotonta ommella tikkaus suoraan, koska kangas kiemurteli paininjalan alta milloiin minnekin!

Äh, olinko sittenkin ostanut vääränlaisen ompelukoneen, josta ei ollutkaan trikoon ompeluun? Kokeilin sijoittaa toisen lankarullan puolaustappiin, jossa se pysyi jotenkuten pystyssä, mikä ratkaisi kiertymisongelman. Kiemurtelun taas päättelin johtuvan siitä, että olin yrittänyt ommella tikkauksen aivan reunan viereen, jolloin vain toinen syöttäjän tassuista sai kankaasta otteen ja veti sitä sen vuoksi vinoon. Hiukan kauempaa reunasta ompeleminen ratkaisi ongelman :-) Hihansuiden ja helman päärmääminen kävi sitten helposti.

Aiemmassa merkinnässä mainitsin  myös aiemman epäonnistuneen yritykseni ommella trikoota, kun olin saanut saumurin käyttööni, ja saatuani protopaidan kuntoon päätin yrittää korjata myös sen. Silloin aikoinaan paidan ompeleminen tyssäsi kaula-aukon huoliteluun, kun ompelukoneeni venytti sen aina piloille eikä pelkkä saumuriommel reunassa riittäisi. Viimeisenä yrityksenä olin aiemmin yrittänyt muotokaitaletta, joten minun tarvitsi nyt vain purkaa sen epäonnistunut kiinnitys, kiinnittää se uudelleen ja tikata oikealta puolelta + päärmätä helma. Tosin paita on hiukan kummallisen mallinen, koska minulla ei ollut aavistustakaan kaavojen mitoista ja sovelsin siksi lisää väljyyttä, mutta ehkä kavennan tuota vähän, kunhan ehdin. Pidettävä paita siitäkin silti tuli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti